Pensasmustikan istutus: hapan turve, pH ja lajikkeet

Jos pensasmustikka pysyy vuodesta toiseen vihreänä ja lähes ilman marjoja, syy on melkein aina maassa. Se tarvitsee hapanta maata, jonka pH on 4–5, kun tavallisen puutarhamaan pH on 6–7. Tällaista maata ei saa aikaan lannoittamalla – se tehdään istutusvaiheessa: leveä ja matala istutuskuoppa hapanta rahkaturvetta, kuorikate, kaksi–kolme lajiketta vierekkäin ja kastelu sadevedellä.

Miksi tavallisessa maassa ei tule marjoja

Pensasmustikka eli amerikanmustikka (Vaccinium corymbosum; valikoimassamme osastolla ”Mustikat”) on kotoisin happamilta turvemailta. Kun pH on yli 5,5, juuret eivät enää pysty kunnolla ottamaan rautaa ja muita hivenravinteita, vaikka niitä maassa riittäisi. Pensas ei kuole, mutta kasvaa vaivalloisesti eikä juuri tee marjoja.

Toinen erityispiirre ovat juuret. Ne ovat hentoja, lähes vailla juurikarvoja ja sijaitsevat maan ylimmässä 30–40 cm:n kerroksessa. Siksi pensasmustikka ei siedä kuivumista eikä liikamärkyyttä.

Mistä tietää, että vika on maassa

• Lehdet ovat vaaleanvihreitä tai kellertäviä, mutta suonet pysyvät vihreinä – tyypillistä korkean pH:n aiheuttamaa kloroosia.
• Vuosikasvu jää lyhyeksi, pensaan tyvestä ei juuri tule uusia vahvoja versoja, ja marjoja on vain muutama, nekin pieniä.

Tarkistaminen on helppoa: ota maanäyte juuristoalueelta 10–20 cm:n syvyydeltä, sekoita se tislattuun veteen suunnilleen suhteessa 1:2, anna seistä puoli tuntia ja upota joukkoon pH-testiliuska. Jos pH on yli 5,5, syy on maassa.

Milloin istuttaa Virossa

Ruukkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden, kunhan maa ei ole jäässä. Varmin aika on kevät – huhtikuun loppu ja toukokuu: edessä on koko kesä juurtumiseen. Myös syysistutus onnistuu, jos ehdit istuttaa lokakuun alkuun mennessä: juuret tarvitsevat 3–4 viikkoa vielä lämpimässä maassa. Vuorottelevat pakkaset ja suojasäät nostavat myöhään istutetun paakun ylös maasta – levitä tällaisen istutuksen päälle heti 8–10 cm:n katekerros.

Kasvupaikka

Täysi aurinko ja paikka, jossa vesi ei seiso keväällä. Älä istuta pensasmustikkaa betoniperustuksen tai kalkkikivimurskekäytävien viereen – kalkki nostaa ympäröivän maan pH:ta.

Istutuskuoppa: leveä, ei syvä

• Koko: leveys 60–80 cm, raskaalla maalla jopa 1 m, syvyys 30–40 cm. 80×80×40 cm:n kuoppaan mahtuu noin 250 litraa kasvualustaa – laske säkit etukäteen.
• Millä täyttää: kalkitsemattomalla happamalla rahkaturpeella (pH noin 3,5–4,5) tai valmiilla mustikkamullalla. Turpeeseen voi lisätä karkeaa hiekkaa tai havukariketta.
• Mitä kuoppaan ei laiteta: kompostia, lantaa, tuhkaa, kalkkia, dolomiittijauhetta, mustaa multaa tai yleismultaa. Myöskään puiden ja pensaiden tavallinen istutusturve ei sovi, sillä se on jo kalkittu.

Jos tontti on savimaata

Savimaassa turpeella täytetty kuoppa muuttuu kylpyammeeksi: vesi valuu siihen koko tontilta ja jää seisomaan juurten ympärille, eikä kuopan pohjalle levitetty hiekkakerros auta. Varmempi ratkaisu on kohopenkki: poista nurmi, kasaa happamasta turpeesta 20–30 cm korkea ja noin metrin levyinen penkki ja istuta pensas siihen.

Istutus vaihe vaiheelta

1. Upota ruukku 15–20 minuutiksi vesiämpäriin, kunnes ilmakuplien nousu lakkaa.
2. Ota taimi ruukusta ja irrottele juuria sormin paakun reunoilta; jos ne kiertävät tiukasti paakun ympärillä, tee 3–4 matalaa pystysuuntaista viiltoa. Muuten juuret jäävät ruukun muotoon.
3. Istuta samaan syvyyteen kuin taimi kasvoi ruukussa tai 2–3 cm syvemmälle.
4. Painele turve kevyesti paakun ympärille ja kastele ämpärillisellä vettä.
5. Levitä katteeksi 5–10 cm:n kerros männynkuorta, havunneulasia tai havupuun sahanpurua ja jätä varsien ympärille pieni vapaa rengas.

Kaksi–kolme eri aikaan kypsyvää lajiketta

Useimmat lajikkeet ovat osittain itsepölytteisiä, mutta toisen lajikkeen läheisyydessä marjoja tulee enemmän ja ne ovat isompia – sato voi kasvaa jopa 20 prosenttia. Istuta vähintään kaksi samaan aikaan kukkivaa lajiketta 1–1,5 m:n välein, rivivälinä 2–2,5 m. Kun valitset eri aikaan kypsyviä lajikkeita, sadonkorjuu jatkuu heinäkuusta syyskuuhun:

• Varhaiset, heinäkuun jälkipuoliskolta: ‘Duke’ – yksi varhaisimmista; kukkii myöhään ja välttyy siksi kevähalloilta.
• Keskikautiset, heinäkuun lopulta elokuuhun: ‘Patriot’ – suuret marjat, kestää pakkasta −35 °C:seen asti; ‘Bluecrop’ – hyväksi koettu, runsassatoinen lajike, −30 °C:seen asti; ‘Northland’ – puolikorkea, noin metrin korkuinen, talvenkestävin, sopii kylmemmille ja avoimille paikoille.
• Myöhäiset, elokuun puolivälistä: ‘Chandler’ – marjat ovat suurimpien joukossa, sadonkorjuu venyy 4–6 viikkoon; tarvitsee kaikkein lämpimimmän paikan. Hyvin myöhäiset lajikkeet, kuten ‘Elliott’, eivät ehdi kypsyä viileänä kesänä.

Kastelu, kate ja lannoitus

• Kastelu: maan on oltava jatkuvasti hieman kostea. Kuivalla säällä pensas tarvitsee 25–50 mm vettä viikossa – noin neliömetrin alalle se tekee 2–5 ämpärillistä. Paras on sadevesi: Virossa kaivo- ja vesijohtovesi on kalkkikiven ja dolomiitin vuoksi usein kovaa ja nostaa vuosien mittaan maan pH:ta.
• Kate: lisää katetta joka kevät, jotta kerros pysyy 5–10 cm:n paksuisena. Kuori ja havunneulaset pitävät yllä kosteutta ja happamuutta. Paljas turve kuivuu pinnalta kovaksi, vettä huonosti läpäiseväksi kuoreksi.
• Lannoitus: typpeä vain ammoniummuodossa – ammoniumsulfaattia tai mustikoiden ja kanervakasvien lannoitetta. Ensimmäisen kerran keväällä kasvun alkaessa, toisen kerran kesäkuun alussa; kesäkuun lopun jälkeen typpeä ei anneta. Ammoniumsulfaatin suuntaa-antava määrä on nuorelle pensaalle noin 30 g kasvukaudessa ja täysikasvuiselle enintään 100–110 g kahteen erään jaettuna.
• Jos pH on noussut: apuna on rikki – noin 30 g/m² hiekkamaalla ja 60 g/m² savipitoisella maalla laskee pH:ta puolella yksiköllä. Rikki vaikuttaa hitaasti, useiden kuukausien kuluessa.

Ensimmäiset vuodet ja talvi

Ensimmäisinä 1–2 vuonna kukat kannattaa nyppiä keväällä pois: pensas käyttää silloin voimansa juuriin ja versoihin. Pieni sato tulee kolmantena vuonna, täysi sato 4.–5. vuodesta alkaen. Täysikasvuinen pensas antaa 2–5 kg marjoja kasvukaudessa.

‘Duke’, ‘Patriot’, ‘Bluecrop’ ja ‘Northland’ talvehtivat Virossa täysikasvuisina ilman suojausta. Ensimmäiseksi talveksi kata juuristoalue 8–10 cm:n kerroksella kuorta tai havunneulasia.

Mitä ei pidä tehdä

• Älä istuta kompostiin, lantaan tai yleismultaan – niissä pH ei laske tarpeeksi alas.
• Älä levitä pensaan alle tuhkaa tai kalkkia äläkä tee viereen kalkkikivimurskekäytäviä.
• Älä lannoita kalsiumnitraatilla tai kaliumkloridia sisältävillä lannoitteilla.
• Älä muokkaa maata syvältä pensaan alta: juuret ovat aivan pinnan lähellä.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin saa ensimmäisen sadon?

Kukkia tulee jo seuraavana vuonna, mutta ensimmäisinä 1–2 vuonna ne on parempi poistaa. Pieni sato tulee kolmantena vuonna, täysi sato 4.–5. vuodesta alkaen istutuksen jälkeen.

Mitä tehdä pensaalle, joka kasvaa jo tavallisessa maassa?

Kaiva se ylös keväällä tai alkusyksystä, valmista happamasta turpeesta leveä istutuskuoppa tai kohopenkki ja istuta pensas uudelleen. Nuoret, matalajuuriset pensaat kestävät siirtoistutuksen hyvin, ja kloroosi häviää yleensä kasvukaudessa tai kahdessa.

Voiko maata vain happamoittaa pensaan ympäriltä?

Rikki ja happamoittavat aineet auttavat pitämään pH:n alhaisena, mutta ne eivät korvaa hapanta kasvualustaa. Tavallisen maan pH:n laskeminen 6,5–7:stä 4,5–5:een vie monta kuukautta, ja savisella tai kalkkipitoisella maalla se on lähes mahdotonta.

Tarvitseeko pensasmustikka talvisuojausta?

Talvenkestävien lajikkeiden täysikasvuisia pensaita ei Virossa suojata. Nuorille riittää ensimmäisenä talvena 8–10 cm:n kate kuorta tai havunneulasia.

Valikoimastamme

Kaikki pensasmustikan lajikkeet löydät osastolta Mustikat, lannoitteet osastolta marjakasvien lannoitteet.