Pylväsomenapuu pieneen puutarhaan: lajikkeet, istutus ja hoito

Pylväsomenapuu on tavallinen omenapuu, jolla on yksi runko ja sen ympärillä lyhyet hedelmäoksat. Se kasvaa 2–2,5 m korkeaksi, pysyy 30–50 cm levyisenä ja antaa jo toisena tai kolmantena vuonna 4–8 kg omenoita puuta kohden. Rivitalon pihalla, kapealla kaistaleella aidan vieressä tai terassin kupeessa se on helpoin tapa saada omia omenoita – kunhan valitset talvenkestävän lajikkeen ja jätät latvasilmun rauhaan.

Kuinka paljon tilaa tarvitaan

Pylväsomenapuut istutetaan tiheään, kuin elävä pensasaita:

• Rivissä – puiden väli 60–80 cm. Tiheämpään ei kannata istuttaa: pylväspuiden juuret ovat pinnassa ja alkavat kilpailla vedestä.
• Rivien välissä – 1–1,5 m, jotta puiden luo pääsee kätevästi.
• Yksittäinen puu sopii vaikka portaiden viereen, jos aurinko paistaa siihen vähintään 6 tuntia päivässä.

Viisi puuta mahtuu noin 4 metrin pituiselle ja alle metrin levyiselle kaistaleelle. Keväällä se on kukkiva seinä, elokuusta lokakuuhun sato, jonka voi poimia maasta käsin ilman tikkaita.

Mitkä lajikkeet kestävät Viron talven

Vanhemmat venäläiset pylväsomenalajikkeet paleltuvat Virossa usein ja sairastuvat rupeen. Varmempia ovat latvialaiset lajikkeet, joista useimmat on jalostettu Dobelessa, jossa ilmasto on lähes sama kuin Virossa. Jos istutat useita puita, valitse eri aikaan kypsyviä lajikkeita – silloin omenoita riittää elokuusta talveen.

• ‘Uldis’ – varhaisin, kypsyy elokuun alussa, jo ennen ‘Valkea kuulas’ -lajiketta. Omenat ovat suuria, punajuovaisia, mehukkaita ja makeanhappamia; ne eivät säily. Kasvaa voimakkaasti, haarautuu hieman ja voi kantaa satoa vain joka toinen vuosi.
• ‘Čiepa’ – elokuu. Makeita, mehukkaita omenoita; heikkokasvuinen puu, jolla on hyvä talven- ja taudinkestävyys.
• ‘Baiba’ – elokuun lopusta syyskuun alkuun. Kirkkaanpunaisia, juovikkaita omenoita, joiden hedelmäliha on hentoa ja kermanväristä; kesälajikkeeksi ne säilyvät hyvin. Talvenkestävyys erittäin hyvä.
• ‘Zane’ – elokuun lopusta syyskuun alkuun. Vaaleankeltaisia, vaaleanpunaposkisia, aromaattisia ja vähähappoisia omenoita – lapset pitävät niistä. Talvenkestävyys hyvä, rupikestävyys keskinkertainen.
• ‘Maija’ – syyskuun puoliväli. Litteitä, punajuovaisia ja paksukuorisia omenoita, jotka säilyvät noin kuukauden. Yksi satoisimmista pylväsomenapuista ja hyvin rupea kestävä, mutta taipuvainen kantamaan satoa joka toinen vuosi.
• ‘Inese’ – myöhäissyksy. Makeita omenoita, joiden hedelmäliha on valkoista ja mehukasta; oikeaan aikaan poimittuina ne säilyvät tammikuuhun.
• ‘Gatis’ – suuria, tummanpunaisia ja kiinteälihaisia, makeanhappamia omenoita; ne poimitaan syyskuussa ja viedään varastoon. Tekee satoa joka vuosi, talvenkestävä.

Pölytys

Omenapuu pölyttyy huonosti omalla siitepölyllään, eivätkä saman lajikkeen puut pölytä toisiaan. Istuta rinnakkain kaksi eri lajiketta, jotka kukkivat samaan aikaan, tai luota naapurin tavalliseen omenapuuhun tai koristeomenapuuhun noin 20 metrin säteellä. Pölyttäjän ansiosta sato on selvästi suurempi ja omenat tasaisempia.

Istutus syksyllä

Ruukkutaimen voi Virossa istuttaa lokakuun puoliväliin asti: ennen pakkasten tuloa se tarvitsee 3–4 viikkoa lämmintä maata juurtuakseen.

1. Istutuskuoppa – 50–60 cm leveä ja 40–50 cm syvä. Nosta hedelmällinen pintamaa erilleen, ja raskaassa savimaassa kuohkeuta kuopan pohja.
2. Mitä kuoppaan laitetaan – kompostia ja kuohkeaa multaa. Lannoitteista syksyllä vain fosfori-kaliumlannoitetta (noin 80 g runkoalueen neliömetrille) maahan sekoitettuna. Älä lisää tuoretta lantaa tai typpeä: ne kiihdyttävät kasvua, joka ei ehdi puutua ennen talvea.
3. Syvyys – jätä varttamiskohta (paksunnos rungon alaosassa) 5–10 cm maanpinnan yläpuolelle. Pylväspuut on vartettu kasvullisesti lisätyille perusrungoille (MM106, B118 ym.): jos varttamiskohta jää mullan alle, puu siirtyy omille juurilleen ja menettää kompaktin kasvutapansa.
4. Tuki – tukiseiväs lyödään maahan ennen istutusta tuulen puolelle, ja runko sidotaan siihen pehmeästi. Ensimmäiset 2–3 vuotta tukea tarvitsee jokainen puu, heikkokasvuisella perusrungolla koko ikänsä.
5. Kastelu ja kate – heti 10–20 l vettä, myös sateisella säällä, sitten 5–8 cm katetta (kaarnaa, haketta, kompostia) kämmenen leveyden päähän rungosta.

Tärkein sääntö: suojele latvaa

Pylväspuu kasvaa latvasilmustaan. Latvaa ei leikata koskaan: katkaistun tai tuhoutuneen latvan tilalle kasvaa joukko kilpailevia versoja, ja puusta tulee pensas. Jos niin kuitenkin käy, jätä keväällä vain yksi vahvin ja pystyin verso ja leikkaa muut pois – siitä tulee uusi johtoverso.

Latvaa ei uhkaa niinkään pakkanen kuin helmi–maaliskuun aurinko sekä suojasäiden ja yöpakkasten vuorottelu. Kääri ensimmäisten 2–3 talven ajan ylimmät 30–40 cm vaaleaan harsoon 1–1,5 kerroksena, erityisesti etelän ja lounaan puolelta, ja poista suojus huhtikuussa.

Hoito vuoden mittaan

• Ensimmäinen vuosi – nypi pois kaikki kukkanuput tai raakileet: puulle on tärkeämpää juurtua.
• Kesäkuu – luontaisen raakileiden varisemisen jälkeen jätä kuhunkin kukintoon 1–2 omenaa. Harventamaton puu ylikuormittaa itsensä ja alkaa kantaa satoa joka toinen vuosi.
• Heinäkuu – kesäleikkaus: liian voimakkaat sivuversot lyhennetään 15–20 cm:n mittaisiksi (4–5 silmua). Lyhyisiin hedelmäoksiin ei kosketa.
• Kastelu – juuret ovat pinnassa, joten kuivuuden aikana kastele kerran viikossa 20–30 l puuta kohden, jotta maa kastuu noin puolen metrin syvyyteen.
• Lannoitus – keväällä hedelmäpuiden yleislannoitetta, elokuusta alkaen vain fosforia ja kaliumia.

Pylväsomenapuu elää ja tuottaa hyvin satoa noin 10–15 vuotta – vähemmän kuin tavallinen omenapuu, joten se on istutus seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Suojaus jäniksiltä ja hiiriltä

Nuorta kuorta jyrsitään ensimmäisinä talvina. Asenna lokakuun loppuun mennessä runkoon verkko tai muovinen runkosuojaspiraali maanpinnasta lumipeitteen korkeuteen plus 30–40 cm, yleensä noin metriin asti. Siirrä kate talveksi pois rungon ympäriltä – siinä asustaa hiiriä. Jos pihalla käy jäniksiä ja metsäkauriita, lisäksi auttavat hajuun perustuvat karkotteet.

Mitä ei pidä tehdä

• Älä leikkaa latvaa ”jotta puu jäisi matalammaksi” – pylväspuusta tulee pensas
• Älä istuta varttamiskohtaa mullan alle
• Älä anna syksyllä typpeä äläkä tuoretta lantaa
• Älä jätä omenoita puuhun ensimmäisenä vuonna
• Älä istuta 60 cm tiheämpään äläkä jätä kastelematta kuivuuden aikana
• Älä kääri latvaa muovikalvoon – sen alla kuori hautuu ja kuumenee auringossa

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö istuttaa useita lajikkeita?

Se on suositeltavaa. Kaksi eri lajiketta rinnakkain tai naapurin tavallinen omenapuu enintään 20 metrin päässä lisää satoa selvästi.

Voiko pylväsomenapuuta kasvattaa ruukussa?

Voi, vähintään 40 litran astiassa. Juuret kuitenkin paleltuvat paljon aiemmin kuin runko, joten kaiva ruukku talveksi maahan tai vie se lämmittämättömään vajaan; avoimessa ruukussa tuulen armoilla puu ei Virossa yleensä talvehdi.

Pitääkö pylväsomenapuuta leikata?

Vain vähän: heinäkuussa lyhennetään ainoastaan liian voimakkaat sivuversot 15–20 cm:n mittaisiksi. Latvaan ei kosketa koskaan.

Milloin tulevat ensimmäiset omenat?

Puu voi kukkia jo istutusta seuraavana keväänä, mutta ensimmäisen sadon kannattaa antaa kehittyä vasta toisena tai kolmantena vuonna, ja täyttä satoa – 4–8 kg – voi odottaa neljännestä tai viidennestä vuodesta alkaen.

Valikoimastamme

Kaikki lajikkeet löydät osastosta pylväsomenapuut. Suojaus jäniksiltä ja metsäkauriilta – osastossa suojat villieläimiä vastaan.