Huonekasvit lämmityskaudella: valo, kastelu ja ilmankosteus

Kun lämmitys kytketään päälle, huonekasveille alkaa vuoden vaikein puolisko. Virossa niitä vaivaa yhtä aikaa kolme asiaa: vähäinen valo (Tallinnassa aurinko on joulukuun lopussa taivaalla vain noin kuusi tuntia), patterien kuivattama ilma ja kesäinen kastelutottumus. Lähes kaikki ratkeaa, kun siirrät ruukun parempaan paikkaan, muutat kastelurytmiä ja valitset patterin yläpuolelle oikeat kasvit.

Mitä ilmalle ja valolle tapahtuu talvella

Pakkasilmassa on hyvin vähän vettä. Kun sitä lämmitetään sisällä +20…+22 asteeseen, suhteellinen ilmankosteus laskee: suojasäällä yleensä 30–40 prosenttiin, pakkasella 20 prosenttiin ja sen alle. Vanhoin ikkunoin varustetuissa asunnoissa on –20 asteen pakkasella mitattu jopa yksinumeroisia lukemia. Trooppisille kasveille sopii 40–60 prosenttia – saman verran suositellaan myös ihmisille.

Kuivan ilman näkee lehdistä: ruskeat lehtien kärjet ja reunat, rullalle kiertyneet nuoret lehdet, kuivuneet nuput. Lämpimässä ja kuivassa ilmassa vihannespunkki lisääntyy nopeasti. Tarkista lehtien alapinnat kerran viikossa: vaaleat pistemäiset imujäljet ja ohut seitti kertovat, että tuholainen on jo paikalla. Kastelu ei tässä auta – kuivuu lehti, ei multa.

Valo on Virossa yhtä suuri huoli. Marraskuusta tammikuuhun aurinko paistaa matalalta ja on usein pilvessä. Valo heikkenee jokaisella askeleella ikkunasta poispäin: kolmen metrin päässä tavallisesta ikkunasta sitä ei riitä edes varjoa sietäville lajeille. Talvella kasveja siirretään lähemmäs ikkunaa, ei syvemmälle huoneeseen.

Mitä tehdä lämmityskauden ensimmäisellä viikolla

1. Siirrä kasvit pois kuuman ilman virrasta. Pidä ohutlehtiset trooppiset kasvit 30–50 cm:n päässä patterista. Jos patteri on ikkunalaudan alla eikä valoisampaa paikkaa ole, laita ruukun alle puulevy tai korkkialusta, jottei juuripaakku kuumene liikaa. Patterin yläpuolinen hylly tai suojalevy ohjaa lämpimän ilman huoneeseen.
2. Älä anna lehtien koskettaa lasia. Pakkasella ikkunalasi on jääkylmä, ja lehti paleltuu kosketuskohdasta: ensin syntyy vetinen, sitten tumma laikku.
3. Älä jätä kasveja verhon taakse. Yöksi vedetty verho erottaa ikkunalaudan lämpimästä huoneesta.
4. Tuuleta niin, ettei ilmavirta osu kasveihin. Lyhyt tuuletus on turvallinen, kun ruukku on poissa avoimen ikkunan edestä: jäinen ilmavirta pilaa herkät lehdet muutamassa minuutissa.

Ilmankosteus: mikä auttaa ja mikä ei

• Ilmankostutin on ainoa keino, joka nostaa koko huoneen ilmankosteutta selvästi. Tavoite on 40–50 prosenttia. Kosteusmittari eli hygrometri näyttää todellisen lukeman.
• Kasviryhmä – lehdistä ja mullasta haihtuva vesi nostaa ilmankosteutta hieman kasvien ympärillä. Vaikutus tuntuu vain pienessä huoneessa.
• Aluslautanen kostealla kevytsoralla tai soralla ei haittaa, mutta mittausten mukaan kosteus nousee vain 2–3 prosenttia muutaman sentin korkeudella aluslautasen yläpuolella. Ruukun pohja ei saa seistä vedessä.
• Sumuttaminen – kuivassa huoneessa pisarat haihtuvat 10–15 minuutissa. Lehti virkistyy, ilmankosteus ei nouse.

Miten kastella talvella

Lyhyen päivän aikaan kasvi kasvaa hitaasti ja juo vähän, mutta ruukun sisällä multa kuivuu hitaammin kuin pinnan kuiva kuori antaa ymmärtää. Liikakastelu on yleisin syy huonekasvien talviseen kuolemaan, joten kastele mullan kosteuden, älä kalenterin mukaan.

• Trooppiset lehtikasvit – työnnä sormi multaan kahden nivelen syvyydelle eli 3–4 cm. Kuiva – kastellaan, kostea – odotetaan.
• Mehikasvit ja anopinkielet – vasta kun multa on kuivunut ruukun pohjaa myöten, yleensä kerran 4–8 viikossa.
• Vesi – huoneenlämpöistä. Kaada aluslautaselle jäänyt vesi pois 15–20 minuutin kuluttua.

Marraskuusta helmikuuhun lannoitusta ei tarvita: kasvi ei käytä ravinteita, vaan suolat kertyvät multaan ja vahingoittavat juuria. Aloita lannoitus maaliskuussa, ensimmäisellä kerralla puolikkaalla annoksella. Kasvivalon alla kasvaville riittää talvella puolikas annos kerran kuukaudessa. Jätä uudelleenistutus kevääseen – talvella kasvi istutetaan uudelleen vain, jos juuret mätänevät.

Nämä kestävät patterin vieressä

• Anopinkieli (Silver Flame, Tiara Grand Gazelle) – jäykät lehdet varastoivat vettä, eikä kuiva ilma häiritse sitä. Sietää puolivarjoa, mutta talvella se kannattaa siirtää lähemmäs valoa. Kastele kerran 1–2 kuukaudessa äläkä päästä vettä lehtiruusukkeeseen. Lämpötila vähintään +10 °C.
• Haworthia – varjoa sietävin mehikasvi, viihtyy hyvin itä- ja länsi-ikkunalla. Talvella se tarvitsee lepokauden: viileämpää, mutta ei alle +10 °C, ja harvoin kevyt kastelu – juuri sen verran, etteivät lehdet rypisty.
• Kristuksenorjantappura (Euphorbia milii) sietää kuivaa ilmaa erinomaisesti, mutta tarvitsee valoisimman ikkunalaudan. Ennen talvilepoa se pudottaa osan lehdistään – se on normaalia. Maitomainen kasvineste ärsyttää ihoa ja silmiä, joten käytä käsineitä.
• Rönsylilja selviää lähes missä tahansa. Sen ruskeat lehtien kärjet johtuvat useammin vesijohtoveden kloorista ja fluorista sekä lannoitesuolojen liiasta kuin kuivasta ilmasta. Kastele seisotetulla tai suodatetulla vedellä ja leikkaa kuivuneet kärjet saksilla pois.

Nämä kannattaa siirtää pois patterin luota

Alokasiat, flamingonkukat, kalatheat ja muut suuri- ja ohutlehtiset kasvit tarvitsevat 50–60 prosentin ilmankosteutta ja lämpöä. Niiden paikka on valoisan ikkunan ääressä, jonka alla ei ole patteria, ikkunallisessa kylpyhuoneessa tai ilmankostuttimen vieressä. Ikkunaton kylpyhuone ei sovi – siellä ei ole valoa.

Alokasia pudottaa talvella usein lehtensä ja vaipuu lepoon. Mukula on elossa: pidä kasvi vähintään +15 °C:ssa, kastele harvoin, kun multa on kuivunut kolmanneksen syvyydeltä, ja odota uutta lehteä keväällä.

Tarvitaanko kasvivaloa?

Virossa marraskuusta tammikuuhun – kyllä, valoa rakastaville kasveille (kristuksenorjantappura, mehikasvit haworthiaa lukuun ottamatta, kukkivat kasvit) ja kaikille, jotka ovat pohjoisikkunalla tai kaukana ikkunasta. Päivän kokonaispituus luonnonvalo mukaan lukien on 12–14 tuntia; kätevintä on kytkeä valo ajastimella. Etäisyys valaisimesta kasvin latvaan on yleensä 15–30 cm, tarkemmin valaisimen ohjeen mukaan.

Mitä ei pidä tehdä

• Älä kastele kesäisen aikataulun mukaan ”kerran viikossa” – vain silloin, kun multa on kuiva
• Älä sijoita trooppisia kasveja suoraan patterin yläpuolelle tai avoimen ikkunan ilmavirtaan
• Älä lannoita marraskuusta helmikuuhun, jos kasvi ei kasva lampun alla
• Älä jätä vettä aluslautaselle äläkä sumuta mehikasveja tai karvaisia lehtiä
• Älä heitä pois lehtensä pudottanutta alokasiaa: mukula kasvaa keväällä uudelleen

Usein kysytyt kysymykset

Auttaako sumuttaminen kuivaan ilmaan?

Tuskin lainkaan: lämmitetyssä asunnossa pisarat haihtuvat 10–15 minuutissa, ja ilmankosteus palaa ennalleen. Todella auttaa vain ilmankostutin, hieman myös kasvien ryhmittely.

Miksi lehdet kellastuvat ja putoavat talvella?

Useimmiten liikakastelun, tuuletuksen aiheuttaman kylmän vedon tai valon puutteen vuoksi. Tarkista multa sormella, siirrä kasvi pois avoimen ikkunan luota ja lähemmäs valoa.

Tarvitaanko talvella kasvivaloa?

Valoa rakastaville kasveille ja kaikille pohjoisikkunalla oleville – kyllä, yhdessä päivänvalon kanssa 12–14 tuntia vuorokaudessa. Anopinkieli, rönsylilja ja haworthia selviävät talvesta ilman lamppuakin.

Milloin lannoitus aloitetaan uudelleen?

Maaliskuussa, kun päivä on selvästi pidentynyt ja kasvi alkaa tehdä uusia lehtiä. Anna ensimmäisellä kerralla puolikas annos.

Valikoimastamme

Lisää kasveja löydät osastolta huonekasvit, kevään lannoitteet osastolta huonekasveille.