Syyslannoitus: milloin ja millä lannoittaa syys- ja lokakuussa

Syyslannoitus ei lisää tämän kauden satoa. Se ratkaisee jotain muuta: selviääkö kasvi talven yli ja kuinka paljon kukkasilmuja se ehtii valmistella kevääksi. Virossa, missä talveen kuuluvat suojasäät ja yhä uudelleen palaavat pakkaset, tämä on tärkeämpää kuin kesälannoitus.

Miksi syksyllä ei anneta typpeä

Typpi kasvattaa versoja. Syyskuussa alkanut nuori kasvu ei ehdi puutua, vaan menee talveen pehmeänä — juuri se paleltuu ensimmäisenä, ja sen mukana paleltuu myös alla oleva oksa. Siksi kesän yleislannoite, jonka kaavassa ensimmäinen luku on suuri, ei sovi syksyyn: se tekee kasvista haavoittuvan juuri silloin, kun tarvittaisiin päinvastaista.

Syyslannoitteissa typpeä ei ole lainkaan tai sitä on hyvin vähän — sen verran, että kasvi ehtii käyttää sen ennen pakkasia. Katso pakkauksesta NPK-kaava: ensimmäisen luvun pitää olla pieni ja kolmannen suurin. Esimerkiksi Plantena MAX 3-8-20 tai koostumukset kuten 0-3,5-25.

Mitä fosfori ja kalium tekevät

Fosfori toimii maan alla ja silmuissa. Se nopeuttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä, auttaa muodostamaan seuraavan vuoden kukkasilmut ja kehittää juuristoa — ja nimenomaan juuristo ratkaisee, miten kasvi talvehtii.

Kalium toimii soluissa. Se vahvistaa soluseiniä ja nostaa solunesteen pitoisuutta eli alentaa sen jäätymispistettä — tämä on juuri sen ”pakkasnesteen” tehtävä. Kaliumia saanut kasvi kestää paremmin niin pakkasta, kuivuutta kuin sienitautejakin.

Mihin asti lannoitus vielä tehoaa

Paras ajankohta on elokuun jälkipuoliskolta syyskuun loppuun. Lokakuussa lannoittamisessa on lämpimänä syksynä vielä järkeä, mutta mitä lähemmäs marraskuuta mennään, sitä vähemmän siitä on hyötyä: kasvi siirtyy lepotilaan eikä enää ota ravinteita maasta. Lokakuun lopussa annettu lannoite jää lähes varmasti käyttämättä kevääseen asti tai huuhtoutuu pois sulamisvesien mukana.

Käytännön nyrkkisääntö: jos päivällä on vielä +10 °C ja lehdet ovat yhä puussa, ei ole liian myöhäistä. Jos lehdet ovat jo maassa ja maa on aamuisin kohmeessa, on liian myöhäistä — jätä lannoitus kevääseen.

Kuinka paljon lannoitetta

Ohjeelliset määrät rakeisille syyslannoitteille. Tarkista tarkka annostus aina pakkauksesta — valmisteiden vahvuudet vaihtelevat.

• Hedelmäpuut — noin 80 g neliömetrille latvuksen alle
• Viinimarjat ja karviaiset — 80–125 g pensasta kohti
• Mansikka — noin 40 g kasvia kohti
• Vadelmat ja koristepensaat — noin 40 g neliömetrille
• Nurmikko — 50–70 g neliömetrille

Rakeet levitetään kostealle maalle ja sekoitetaan pintamaahan kevyesti kuohkeuttaen, nurmikolle tasaisesti, minkä jälkeen kastellaan. Kuivaan maahan levittäminen on turhaa: ravinteet eivät pääse juurille asti.

Puutuhka — kyllä, mutta ei kaikkialle

Tuhka sisältää kaliumia, kalsiumia ja hivenaineita, ja syksyn lisäravinteena se on hyvä. Tuhka kuitenkin nostaa pH:ta voimakkaasti, joten sitä ei pidä antaa happamasta maasta pitäville kasveille: pensasmustikoille, alppiruusuille, kanervoille, hortensioille ja havupuille. Omena- ja luumupuiden, viinimarjojen ja karviaisten alle sekä kasvimaan penkkeihin sitä voi antaa, lasillisesta puoleentoista lasilliseen pensasta kohti.

Mitä syksyllä ei kannata tehdä

• Älä anna tuoretta lantaa — se on samaa typpeä, vain hitaammin vaikuttavana
• Älä yhdistä syyslannoitusta voimakkaaseen leikkaukseen: molemmat herättävät kasvin
• Älä levitä ”varmuuden vuoksi” yli suositellun määrän — liika kalium haittaa magnesiumin ottoa

Mitä valikoimastamme kannattaa ottaa

Koko osasto: lannoitteet ja maanparannusaineet.