Paljasjuuriset puut syksyllä ja runkojen suojaus jäniksiltä

Syksy on paras aika istuttaa puita ja pensaita, varsinkin paljasjuurisia: lehdet ovat pudonneet, kasvi ei juuri haihduta vettä, maa on vielä lämmin ja kaikki voima menee juuriin. Keväällä taimi herää jo juurtuneena. Syysistutuksella on kuitenkin toinenkin puoli – talvi: kun lumi peittää ruohon, jänikset, metsäkauriit ja hiiret käyvät nuorten puiden kuoren kimppuun.

Miksi syksy on parempi kuin kevät

Keväällä taimen on tehtävä kaikki kerralla: avattava lehtensä, haihdutettava vettä ja samalla kasvatettava juuria. Kuivana toukokuuna juuret eivät pysy lehtien perässä, ja puu polkee pitkään paikallaan. Syksyllä lehtiä ei ole, haihduntaa ei juuri ole, ja juuret kasvavat niin kauan kuin maa ei ole jäähtynyt. Keväällä tällainen puu lähtee kasvuun aiemmin ja kestää ensimmäisen kuivan jakson helpommin.

Tärkeintä on olla myöhästymättä: kylmässä maassa juuret kasvavat hitaasti. Istuta heti lehtien pudottua, jotta ennen maan jäätymistä jää useita viikkoja; Virossa tämä tarkoittaa yleensä lokakuuta. Kivihedelmäpuut (kirsikka- ja luumupuut) on kylmillä ja märillä kasvupaikoilla varmempaa istuttaa keväällä.

Paljasjuurinen taimi

Se nostetaan taimitarhalla lehtien pudottua ja myydään ilman ruukkua ja multapaakkua. Se on ruukkutaimea edullisempi, ja juuret näkyvät kokonaan. Haittapuolia on vain yksi: paljaat juuret kuivuvat nopeasti, ja kuivunut juuri on tärkein syy siihen, ettei taimi lähde kasvuun.

• Ostaessa – runsaasti hienoja hiusjuuria, ei repeämiä, leikkauskohta vaalea ja kostea. Kuivat, hauraat tai mustuneet juuret ovat huono merkki.
• Kuljetuksen aikana – juuret kosteassa pussissa, suojassa tuulelta ja auringolta.
• Ennen istutusta – liota juuria vesiämpärissä puolesta tunnista pariin tuntiin.
• Jos et voi istuttaa heti – kuoppaa taimi väliaikaisesti vinoon asentoon varjoisaan paikkaan ja peitä juuret kostealla mullalla.

Istutus vaihe vaiheelta

1. Istutuskuoppa – kaksi–kolme kertaa juuristoa leveämpi, mutta ei sitä syvempi. Syvän kuopan pohjalla kuohkea maa painuu, ja taimi painuu sen mukana.
2. Tukiseiväs – lyö se maahan ennen istutusta tuulen puolelle, jottet vahingoita juuria. Tukea tarvitsee yli metrin korkuinen taimi.
3. Juuret – leikkaa katkenneet juuret terveeseen kudokseen asti. Aseta taimi kuopan pohjalle kasatun multakeon päälle ja levitä juuret sivuille ja alaspäin.
4. Syvyys – juurenniska (kohta, josta juuret alkavat) jää maanpinnan tasolle tai pari senttiä sen yläpuolelle. Heikkokasvuisille perusrungoille vartetuilla omena- ja päärynäpuilla varttamiskohta jää 5–10 cm maanpinnan yläpuolelle, tarkemmin artikkelissa pylväsomenapuusta. Aseta lapion varsi kuopan poikki – siitä näet tulevan maanpinnan tason.
5. Täyttö – ravinteikkaalla mullalla ja kompostilla, taimea välillä ravistellen ja maata varovasti jalalla tiivistäen. Typpeä ja tuoretta lantaa ei syksyllä tarvita; sekoita fosfori-kaliumlannoite maahan niin, etteivät rakeet kosketa juuria. Lisää artikkelissa typettömistä syyslannoitteista.
6. Kastelu – heti 10–20 l, vaikka maa olisi sateesta märkä: vesi poistaa ilmataskut juurten ympäriltä.
7. Sidonta – pehmeällä nauhalla löysälle kahdeksikolle, jottei se hankaa kuorta. Tuki poistetaan 2–3 vuoden kuluttua.
8. Kate – 5–7 cm kompostia tai kuorikatetta niin, että rungon ympärille jää noin 10 cm:n vapaa rengas: kuorta vasten painetussa katteessa talvehtivat hiiret.

Kuka jyrsii kuorta talvella

Niin kauan kuin ruohoa riittää, jänikset ja metsäkauriit jättävät kuoren enimmäkseen rauhaan. Kun lumi peittää ravinnon, ne siirtyvät nuoriin puihin: hedelmä- ja koristepuihin sekä havupuista marjakuusiin, nuoriin lehtikuusiin ja douglaskuusiin sekä harvinaisempiin katajalajikkeisiin.

Vaurioiden korkeus kasvaa lumen mukana: korkealta ja kovalta hangelta jänis ylettyy alimpiin oksiinkin, joten tee suojauksesta reilusti korkea. Jäljistä näkee, kuka on käynyt:

• Jänis jyrsii kuorta laikuittain ja jättää paikoin jäljelle kuorta, vaaleaa nilaa tai sen alla olevaa vihreää kerrosta. Tällainen puu jää useimmiten henkiin.
• Hiiret ja myyrät toimivat aivan maanpinnan tasalla ja sen alapuolella, lumen alla ja katteessa, ja jyrsivät kuoren usein koko rungon ympäri yhtenäisenä renkaana. Umpinainen rengas tappaa puun: kuoren alla kulkee ravinto lehdistä juuriin. Keväällä tällainen puu voi vielä puhjeta lehteen, mutta kuivuu sen jälkeen.
• Metsäkauris syö versoja ja silmuja ja voi myös jyrsiä kuorta.

Mikä suojaa

Runkosuojaverkko

Varmin suoja on 1–1,5 m korkea metalliverkosta tehty lieriö, joka asetetaan irti kuoresta. Kaiva alareuna 10–15 cm maahan, jotteivät myyrät pääse alta sisään; hiiriä vastaan silmäkoon on oltava noin 6 mm. Verkko asennetaan ennen ensilunta. Runkosuojaverkkoja ei tällä hetkellä ole varastossamme, odotamme toimitusta.

Plantskydd-karkote

Ruotsalainen, kuivattuun vereen perustuva karkote: jänikset ja metsäkauriit haistavat sen eivätkä edes maista kuorta. Käsittele runko aivan tyvestä asti sekä alimmat oksat – näin myös verkon yläpuolelle jäävä osa on suojattu. Kolme sääntöä:

• Runko on kuiva – märkään kuoreen aine ei tartu.
• Lämpötila nollan yläpuolella – pakkasella ei käsitellä.
• Vuorokausi ilman sadetta – niin kauan aine tarvitsee kuivuakseen.

Kätevintä puut on käsitellä loka–marraskuussa kuivana ja leutona päivänä. Vielä yksi vinkki: haravoi myöhäissyksyllä kate pois rungon vierestä ja niitä ruoho puun ympäriltä noin 60 cm:n säteeltä – myyrät eivät viihdy avoimella paikalla.

Kalkitus suojaa auringolta, ei jäniksiltä

Helmi–maaliskuussa aurinko lämmittää päivällä tummaa kuorta rungon etelä- ja lounaispuolelta, kuoren alla olevat kudokset heräävät ja yöpakkanen tappaa ne. Näin syntyvät paahdevauriot ja pakkashalkeamat. Valkoinen kerros heijastaa auringonvaloa; eniten sitä tarvitsevat ohutkuoriset nuoret puut. Rungot kalkitaan myöhäissyksyllä, ja helmikuussa kalkitusta paikataan. Kalkitus ei kuitenkaan ole este eikä karkote: jäniksiltä suojaavat verkko ja Plantskydd, auringolta kalkitus, ja puutarhassa tarvitaan molempia.

Mitä ei pidä tehdä

• Älä kaiva kuoppaa juuria syvemmäksi äläkä upota juurenniskaa ja varttamiskohtaa maan alle
• Älä jätä paljaita juuria tuuleen ja aurinkoon edes puoleksi tunniksi
• Älä ripottele lannoitetta suoraan juurille äläkä anna typpeä syksyllä
• Älä kasaa katetta runkoa vasten
• Älä levitä Plantskyddiä märkään kuoreen tai pakkasella

Usein kysytyt kysymykset

Voiko paljasjuurisia taimia istuttaa lokakuun lopussa?

Voi, kunhan maa ei ole jäätynyt ja lapio uppoaa maahan helposti. Mitä myöhemmin istutat, sitä vähemmän juuret ehtivät kasvaa ennen talvea, joten myöhäiset istutukset on ehdottomasti kasteltava ja katettava.

Suojaako kalkitus jäniksiltä?

Ei. Kalkitus suojaa kuorta paahdevaurioilta ja pakkashalkeamilta talven lopulla. Jäniksiä ja metsäkauriita vastaan tarvitaan runkosuojaverkko ja hajulla karkottava aine, esimerkiksi Plantskydd.

Jänis jyrsi kuoren – kuoleeko puu?

Jos kuorta on jyrsitty laikuittain, puu selviää yleensä omin voimin. Jos koko rungon ympäri, ravinto ei enää kulje juuriin; tällaisen puun voi pelastaa vain keväällä tehtävä siltavarttaminen, ja se on kokeneen puutarhurin työtä.

Kuinka kauan Plantskydd vaikuttaa?

Valmistajan mukaan jopa 6 kuukautta lepotilassa olevissa kasveissa. Pitkien suojasäiden ja rankkasateiden jälkeen tarkista puut ja toista käsittely tarvittaessa kuivana päivänä plusasteilla.

Valikoimastamme

Karkotteet löydät osastosta eläinkarkotteet. Taimet ovat osastossa hedelmäpuut ja marjakasvit.